Mistä Suomen menestys salibandyssä johtuu?

Salibandy on yksi Suomen suosituimmista urheilulajeista. Sen alkumuoto perustuu sählyn ja kaukalopallon sääntöihin, ja Suomeen laji rantautui alun perin jo 1970-luvulla. Salibandy tuli Ruotsista, jossa ensimmäinen lajiliitto perustettiin vuonna 1981. Suomen vastaava lajiliitto perustettiin vuonna 1985, vain muutamaa kuukautta Sveitsin lajiliiton perustamisen jälkeen. Laji alkoi kasvaa Suomessa hyvin nopeasti, ja kansainvälinen Salibandyliitto IFF perustettiin jo vuonna 1986 Suomen, Sveitsin ja Ruotsin toimesta. Vuonna 1986 pelattiin myös ensimmäisen kerran SM-sarja.

Sittemmin salibandy on kasvanut koko kansan lajiksi. Vuonna 2005 tehdyn gallupin mukaan salibandyllä oli tuolloin Suomessa yli 350 000 harrastajaa. Palloilulajeista ainoastaan jalkapallolla on enemmän harrastajia. Tarkasteltaessa lisenssipelaajia, salibandy on Suomen neljänneksi suosituin urheilulaji. Kilpapelaajia on yli 45 000, ja joukkueita on yli 2 200. Laji on yhtä lailla suosittu myös naisten keskuudessa, vaikka miespelaajia on hitusen enemmän. Lajin kehitys on ollut nopeaa, ja se on myös heijastunut Suomen arvokisamenestykseen.

Alku ei ollut helppo

Salibandy on nopeasti kasvanut koko kansan lajiksi, ja sitä pelataan niin kouluissa, työpaikoilla kuin erilaisissa muissakin harrastustoiminnoissa. Sen alamuoto sähly on myös suosittua, sillä sitä on mahdollista pelata myös ulkona. Miltei jokaisen lapsiperheen kotoa löytyy sählymaila, ja salibandy on usein ensimmäisiä suomalaisten lasten aloittamia urheilulajeja. Suuri syy lajin aloittamiseen on pieni aloituskynnys. Nuoret ja lapset eivät tarvitse muuta kuin mailat ja pallon, jonka jälkeen pelaamisen voi jo aloittaa.

Juuri vaivattomuus on suuri syy salibandyn harrastajien suureen määrään. Lajin aloittaminen ei vaadi suurta investointia, toisin kuin esimerkiksi jääkiekossa. Sen harrastaminen ei niele siis kovin suuria summia, ja harrastuksen rahoittaminen on mahdollista valtaosalle lapsiperheistä. Tästä johtuen laji onnistuu houkuttelemaan jatkuvasti yhä uusia ikäluokkia lajin pariin. Verrattuna moniin muihin urheilulajeihin, salibandyn säännöt ja perustaidot oppii nopeasti. Pelaajalta vaaditaan ainoastaan jonkinlaista puristusotetta, että hän jaksaa pitää mailasta kiinni. Huumorista ja hyvästä mielestä saa plussaa.

Miksi juuri Suomi?

Suomen ilmasto asettaa haasteellisen kehyksen monille eri urheilulajeille. Toisaalta se mahdollistaa monien muiden lajien kehittymisen. Salibandy on tästä loistava esimerkki, sillä lajia voi harrastaa läpi vuoden. Salibandykentän pystyttäminen ei vaadi suurta vaivaa, eikä lajille tarvitse rakentaa vain sille tarkoitettuja harjoitustiloja. Tämä on etuus, kun puhutaan harrastajista suurten kaupunkien ulkopuolella. Esimerkiksi koulun liikuntasali sopii pelaamiseen aivan yhtä hyvin kuin kaupallisten toimijoiden tilat. Toisaalta kaupallisten salibandyhallien kentillä pelataan usein myös muita lajeja.

Suomessa on aina pelattu runsaasti erilaisia mailapelejä, ja jääkiekko on yhä edelleen Suomen ykköslaji. Toisaalta useat lahjakkaat jääkiekkoilijat ovat pelanneet myös salibandyä, ja monella menestyneellä salibandypelaajalla on jääkiekko- tai kaukalopallotaustaa. Näitä lajeja voi hyvin pelatakin rinnakkain. Toisaalta salibandyä tukee lajina sen turvallisuus, sillä sen parissa sattuu harvoin vakavia onnettomuuksia tai loukkaantumisia. Ei siis ihme, että laji on myös iäkkäämpien liikkujien suosiossa. Tämän lisäksi lajia voi harrastaa myös liikuntavammaiset.

Menestys arvokisoissa

Suomi on ollut salibandyn kärkimaita lajin varhaisesta alusta saakka. Salibandyn MM-kisoja on pelattu vuodesta 1996 asti. Kisat järjestettiin MM-taipaleen alkuvaiheessa kahden vuoden välein, kunnes MM-kilpailuja alettiin järjestää neljän vuoden välein. Ruotsi onnistui voittamaan MM-kultaa jopa kuusi kertaa peräkkäin, jolloin Suomen joukkue joutui usein tyytymään hopeaan tai pronssiin. Vuonna 2008 Suomi voitti ensimmäistä kertaa kultaa, ja onnistui uusimaan mestaruutensa vuonna 2010. Kahden hopeamitalin jälkeen Suomi palasi jälleen lajin kiistattomaksi mestariksi vuonna 2016.

Nuorten tasolla Suomen menestys on ollut yhtä hyvää kuin miesten tasolla. Suomen pojat ovat voittaneet MM-kultaa peräti neljä kertaa, ja se on kahdella peräkkäisellä mestaruudella lajin kiistaton valtias. Mestaruutta puolustetaan jälleen vuonna 2019. Myös naisten joukkue on loistanut menestyksellään, ja se on onnistunut voittamaan peräti 11 arvokisamitalia, joista kaksi on kultaisia. Suomen naiset ja tytöt ovat lajissa vielä hieman Ruotsin takana, joka on onnistunut hallitsemaan naisten sarjoja vuosikausia. Lähivuosina asiassa nähdään todennäköisesti vihdoin muutos.

Suomen menestys on ansiokkaan juniorityön tulosta

Suomen salibandyliitto on alusta alkaen panostanut vahvasti nuoriin ja lapsiin. Liitto on tehnyt ansiokasta työtä, jotta mahdollisimman moni suomalainen lapsi pääsisi tutustumaan salibandyyn. Lajin alkuaikoina liitto teki paljon yhteistyötä opetuslaitosten ja seurakuntien kanssa, joka osaltaan auttoi lajin leviämisessä. Yhteistyötä on tehty paljon yritysmaailman ja kaupallisten toimijoiden kanssa, joiden avulla maahan on noussut uusia salibandyhalleja myös suurimpien kaupunkien ulkopuolelle. Nuorten taitotaso on pysynyt korkeana, koska harjoitustiloja ja -aikaa on ollut riittävästi.

Suomi – salibandyn mahtimaa

Toisena syynä suomalaisten jatkuvaan menestykseen salibandyssä on pelaajien korkea ottelumäärä, johon on kiinnitetty huomioon jo junioritasolla. Junioreilla on SM-liigan lisäksi tarjolla erilaisia piirisarjoja ja turnauksia. Tämän ohella juniorijoukkueille järjestetään myös lukuisia kansainvälisiä pelimahdollisuuksia. Kenties salibandyn menestystä selittää osittain suomalainen mielenlaatu, jossa painottuu kurinalaisuus ja halu voittaa. Suomalaiset ovat kansana organisoituja, ja se heijastuu erityisesti vaativissa joukkuelajeissa, kuten salibandyssä. Panostus juniorityöhön ja kaupalliseen yhteistyöhön ovat edesauttaneet Suomen menestystä ja voittokulkua.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *