Naisten salibandy Suomessa tänään

Suomessa on pelattu ahkerasti salibandya, tai rennompaa lajin muotoa sählyä, jo monta vuosikymmentä. Melkein jokainen saa siihen ensikosketuksen koulun liikuntatunneilta, jolloin jokaisen käteen jaetaan sählymaila ja niin tytöt kuin pojatkin pääsevät vauhdikkaan lajin makuun. Yhtä lailla miehet ja naiset pelaavat lajin maailman huipputasolla. Naiset ovat olleet kamppailemassa maailmanmestaruudesta monena vuonna ja tuoneet Suomelle kunniaa voittamalla kaksi MM-kultaa. Tällä hetkellä naisten Salibandyliiga on suurten muutosten äärellä, jotka tulevat muuttamaan liigan runkosarjajärjestelmää täydellisesti kaudelle 2019-20.

Suomen Salibandyliitto pyörittää naisten Salibandyliigaa. Nimeä on käytetty vasta vuodesta 2000 lähtien, mutta naiset ovat pelanneet suomenmestaruudesta jo vuodesta 1988 eteenpäin. Eniten suomenmestaruuksia on haalinut Tampereen Classic, joilla on yhteensä seitsemän mestaruutta. Liigassa pelaa tällä kaudella 10 joukkuetta, jotka kohtaavat toisensa runkosarjassa kahdesti. Yhdelle joukkueelle pelattavia otteluita kerääntyy runkosarjan aikana 18 kappaletta, yhteensä kaikkia runkosarjan otteluita on 90. Runkosarjan päätyttyä kärkikolmikko ja sijoilla 4.-6. välillä olevat joukkueet pelaavat kaksinkertaisen sarjan, jolla ratkaistaan sarjan lopullinen sijoitus.

Salibandy on sopivaa miehille ja naisille

Suomessa salibandya ja sählyä pelataan erittäin monipuolisesti. Jo esikoulusta asti tytöt ja pojat voivat kokeilla Eskarisäbän kautta sählynpelaamista ja jatkaa sitä eläkeikään asti. Suomen Salibandyliitto järjestää muun muassa perhesalibandya, työpaikkasalibandya ja katusählyä, sekä useita turnauksia eri ikäluokille, niin miehille kuin naisille. Perhe- ja työpaikkasalibandyssa pelaavat miehet ja naiset yhdessä, sillä laji on hyvin sukupuolineutraali eikä siinä sallita taklauksia. Joukkueeseen kuuluu 15–20 pelaajaa, joista kentällä on samaan aikaan vain viisi kenttäpelaajaa ja maalivahti.

Naiset pelaavat valtakunnallisesti Salibandyliigaa ja 1.-4. divisioonaa. Sen lisäksi Suomessa on junioritoimintaa A-junioreista aina G-junioreihin asti. Vuonna 2015 Suomen Salibandyliitto lanseerasi ”Love The Way You Play” -yhdenvertaisuuskampanjan, jonka tarkoitus on yhdistää sen pelaajia, riippumatta iästä, sukupuolesta ja tasosta. Liitto on myös aloittanut vuonna 2009 Timanttiprojektin pyrkimyksenään kehittää tyttö- ja naissalibandya entisestään. Projektin tavoitteina oli kasvattaa tyttö- ja naisharrastajien määrää, nostaa lajin tasoa, lisätä naispuolisia valmentajia ja taustatekijöitä eri sarjoihin sekä kasvattaa joukkuemääriä.

Naisten salibandymaajoukkue

Suomalaiset naissalibandypelaajat ovat menestyneet myös kansainvälisesti. Vuonna 1992 perustettu naisten maajoukkue on kerännyt tähän asti urallaan kaksi MM-kultaa, kuusi MM-hopeaa ja kaksi pronssia EM-kilpailuissa. Ensimmäinen naisten arvokisakokemus koettiin vuonna 1995 Sveitsin EM-turnauksessa. Turnaus päättyi kolmanteen sijaan, joka oli erinomainen aloitus. Kahden vuoden kuluttua Suomen maajoukkue kirkasti mitalia hopeaan Ahvenanmaalla pelatuissa MM-kilpailuissa. Vasta vuonna 1999 Suomen vahva maajoukkue toteutti unelmansa, ja voitti kaikkein kirkkaimman mitalin lajin mahtimaan, Ruotsin järjestämissä MM-kilpailuissa.

Ruotsi menetti ykkösasemansa myös seuraavissa MM-kisoissa vuonna 2001 Latviassa. Suomi voitti kaikki vastustajansa ja päätti turnauksen toisen MM-kullan juhlintaan. Maajoukkueen matka jatkui Sveitsin MM-kisoihin vuonna 2003 ja sen tuloksena oli MM-pronssi. Viidensissä MM-kisoissa Singaporessa vuonna 2005 juhlittiin MM-hopeaa, samoin vuonna 2007 Tanskassa. Seuraavissa kisoissa Ruotsissa, Sveitsissä ja Tšekeissä Suomi oli aina mukana kärkikolmikossa. Maajoukkueen jännittävin MM-turnaus pelattiin vuonna 2015 Tampereella, joka päättyi hopeajuhliin rangaistuslaukauskilpailun jälkeen. Suomi joutui taipumaan Ruotsille uudestaan finaalissa vuoden 2017 MM-kilpailuissa.

Parhaat salibandypelaajat

Kovatasoisessa naisten Salibandyliigassa on monia huipputason pelaajia, jotka ovat saaneet jopa kansainvälistä tunnustusta. Yksi tunnetuimmista on Nina Rantanen (o.s Rantala), joka on pelannut 13 kautta naisten Salibandyliigassa ennen kuin päätti lopettaa uransa kauteen 2017-18. Rantanen edusti Classicia ja toimi joukkueen kapteenina, kahmien myös uransa aikana 8 SM-kultaa. Liigatilastoissa hän on ykkönen niin tehopisteissä (655) kuin syötöissäkin (306). Maajoukkueurallaan hän pelasi yhteensä 40 ottelua, voitti kaksi MM-hopeaa ja oli kaikkien aikojen pistetilastossa kolmas tehoilla 44+52=96.

Vuonna 2018 julkaistiin maailman parhaiden salibandypelaajien lista ja naisten ykkösenä komeili Veera Kauppi. KooVeetä edustava Kauppi on ensimmäinen suomalainen maailman parhaaksi valittu salibandypelaaja. Kauppi on saavuttanut uransa aikana nuorisomaajoukkueessa alle 19-vuotiaiden MM-hopeaa vuosina 2014 ja 2016, sekä naisten maajoukkueessa MM-hopeaa vuosina 2015 ja 2017. Hän pelaa salibandyn lisäksi myös jalkapalloa Tampereen Ilveksessä. Kansainvälistä huomiota Kauppi sai vuoden 2017 MM-finaalin upeasta suorituksesta, joka melkein toi Suomelle kultaa. Veeran kaksoissisko Oona pelaa myös salibandya KooVeessä ja jalkapalloa Ilveksessä.

Suomen Cup

Naisten Suomen Cupin mestaruudesta on taisteltu jo vuodesta 1991 lähtien, joten vuonna 2018 Cupin voittajasta kilpaillaan jo 26. kerran. Suomen Cupista pelataan turnausmuotoisilla kierroksilla. Kolmannesta kierroksesta lähtien Cupia pelataan arvotuilla ottelupareilla siten, että pareista vain voittaja selviää jatkoon. Finaalissa ratkaistaan voittaja ja pikkufinaalissa kohtaavat pisimmälle päässeet 1.–4. divisioonan joukkueet. Pikkufinaali pelataan yksittäisenä otteluna, Salibandyliiton järjestämänä tai jommankumman joukkueen kotiotteluna. Suomen Cupin kummankin finaalien voittajat palkitaan pokaalein ja kultamitalein, mutta finaalin voittajat palkitaan vielä kiertopalkinnolla.

Uudet sääntöuudistukset kaudelle 2019-20

Naisten 1. divisioona ja naisten Salibandyliiga tulevat kokemaan muutoksia kaudella 2019-20. Muutoksen jälkeen yhteensä 16 joukkuetta pelaavat kahdessa kahdeksan joukkueen tasolohkossa. Lohkoja tullaan kutsumaan nimellä NLA ja NLB. Tätä ennen pääsarjaa ollaan pelattu 10 joukkueella ja 1.divisioonaa 11 joukkueella. Molemmissa lohkoissa pelataan kolminkertainen kierros, jokaisella joukkueella tulee olemaan 21 ottelua. Runkosarjan jälkeen pelataan sijoitussarjat (4 ottelua) ja pudotuspelikarsinnat (paras viidestä) ennen pudotuspelejä, joissa kilpailevat NLA:n kuusi parasta joukkuetta ja pudotuspelikarsinnat voittaneet joukkueet.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *