Salibandy maailmalla

Ruotsissa kehitettiin 60-luvun lopulla muovimailoilla pelattava sählyn alkumuoto. Laji rantautui 70-luvulla Suomeen, ja siitä tuli suosittu varsinkin opiskelijoiden keskuudessa. Vuonna 1974 Helsingin yliopistolla järjestettiin ensimmäinen kotimainen turnaus. Omat lajiliitot syntyivät Ruotsiin, Suomeen ja Sveitsiin 80-luvun alussa, ja näiden maiden johdolla Kansainvälinen Salibandyliitto perustettiin vuonna 1986. Laji jalostui samalla vahvemmin kilpaurheiluksi erotukseksi kuntoilumielessä pelattavasta sählystä. Nykyään Kansainväliseen Salibandyliittoon (IFF) kuuluu lähes 70 jäsenmaata ja liiton tavoitteena on nostaa lajin profiilia mm. pääsemällä Olympialaisten näytöslajiksi.

Salibandy on matalan kynnyksen laji verrattuna vaikka jääkiekkoon. Tarvitaan vain mailat, pallo ja jonkinlainen ulkokenttä tai sisäliikuntatila. Kentällä on kerralla kuusi pelaajaa per joukkue. Maailmassa on IFF:n arvioiden mukaan yli kolme miljoonaa harrastepelaajaa ja lisensoituja seuroja yli 4 000. Laji on kovimmassa kasvussa tällä hetkellä Aasiassa ja Afrikassa. Afrikassa pelattiin vuonna 2017 ensimmäisen kerran maanosan mestaruusturnaus. Aasian ja Australian Salibandyliitto (AOFC) perustettiin 2005, ja siihen kuuluu 15 jäsenmaata. AOFC järjestää vuosittain omat mestaruuskisansa.

Suomella ja Ruotsilla vielä etumatka

MM-kilpailuja järjestetään kahden vuoden välein. Suomi on voittanut MM-kultaa kolmesti ja Ruotsi kahdeksan kertaa miesten sarjassa. Norja, Sveitsi ja Tšekki ovat päässeet mitaleille. Naisten sarjassa Suomella on kaksi maailmanmestaruutta. Poikien U-19 -sarjassa kultamitalit ovat jakautuneet Ruotsin ja Suomen välillä tasaisesti. Tyttöjen U-19 sarjassa Sveitsi voitti vuonna 2008 kultaa ja Suomen vuoro oli vuonna 2012. Tšekki ja Sveitsi ovat tulossa kärkikahinoihin, mutta toistaiseksi Ruotsi ja Suomi ovat vielä edellä.

Suomi on Ruotsin ohella toinen salibandyn suurvalta. Suomessa salibandy on suosituin joukkuelaji heti jääkiekon ja jalkapallon jälkeen. Harrastajia on arviolta 400 000, joista lisenssillä pelaavia on noin 70 000. Kansainvälistä kasvua on kuitenkin selvästi myös nähtävissä. Vuonna 2017 laji oli ensimmäistä kertaa mukana World Games -kisoissa, jotka järjestettiin Puolassa. Siellä finaalissa Ruotsi vei voiton Sveitsistä ja Suomi oli pronssilla. Varsinaisena kisalajina salibandy on myös vuoden 2021 World Games -tapahtumassa Yhdysvalloissa.

Lajivientiä maailmalle

Suomalaista lajiosaamista viedään laajasti maailmalle. Esimerkiksi Seppo Pulkkinen ja Jyri Korsman luotsasivat Australian miesten salibandymaajoukkueen karsinnoista hienosti suoraan vuoden 2018 MM-kisoihin. Korsman on sittemmin siirtynyt valmentamaan Sveitsiin ja Pulkkinen taas toimi aiemmin mm. Kanadan maajoukkueen valmentajana. Eikä länsinaapuri ole sen huonompi; ruotsalainen David Jansson esimerkiksi valmentaa Sveitsin maajoukkuetta ainakin vuoteen 2023 saakka. Stefan Dahlgren vei puolestaan lajin 1994 Singaporeen, jossa salibandyllä on nykyään 15 000 pelaajaa, ja se on kovassa nosteessa varsinkin kouluissa.

Suomen salibandyliigan Classic – TPS ottelu pelattiin vuonna 2017 Singaporessa. Tapahtuma oli osa Suomen suurlähetystön Suomi 100 -ohjelmaa. Samalla se oli ensimmäinen kerta, kun Aasiassa pelattiin aivan maailman huipputasoa olevaa salibandyä. Suomenmestaruuden tamperelaisessa Classicissa kahdesti voittanut Asser Jääskeläinen pelaa Singaporen liigassa Classic Floorball Academyn keulakuvana ja jakaa valmennusoppeja. Lajin kasvusta etenkin Aasiassa kertoo jotain se, että Kiina liittyi vuonna 2017 Kansainväliseen Salibandyliittoon. Liitto oli tehnyt pohjatyötä lajin parissa Kiinassa vuosikymmenen, ja lopulta odotus palkittiin jäsenhakemuksella.

Amerikan valloitus riippuu jääkiekkoseuroista ja opiskelijoista

Yhdysvaltoihin salibandy levisi ruotsalaisten ja suomalaisten opiskelijoiden mukana 90-luvun alussa. Ensimmäisen seuran perustivat Massachusetts Institute of Technologyssä (MIT) opiskelleet ruotsalaiset vuonna 1991. Ensimmäisen maajoukkueen Yhdysvallat sai kokoon vuonna 2002 Suomessa pidettyihin MM-kisoihin, tosin joukkueessa mukana oli myös suomalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja sveitsiläisiä pelaajia. Silloin maan sijoitus oli 14. Lajina salibandy on Yhdysvalloissa edelleen hyvin pieni ja toiminta harrastelijamaista. Kasvua on kuitenkin ollut nähtävissä. Suosiota salibandy on saanut erityisesti kouluissa ja niiden iltapäiväkerhoissa.

On arvioitu, että lajin kasvu riippuu pitkälti jääkiekkoyhteisöstä, sillä monet jääkiekkojoukkueet ovat ottaneet sen ohjelmistoonsa kaukalon ulkopuolisissa harjoituksissaan. Tavoitteena on tietenkin parempi mailankäyttötaito, ja siihen salibandy antaa hyvät mahdollisuudet taitolajina. Jääkiekkovarusteet ja kaukalovuorot ovat myös haasteellisia jääkiekkoharrastuksen parissa. Yhdysvalloissa on huomattu, että pohjatyötä lätkään voi tehdä salibandyn kautta. Suomessa lajin kehitys lähti yliopistosarjoista, ja se on yksi mahdollisuus kasvuun myös Yhdysvalloissa. Laji tulee saamaan paljon näkyvyyttä uudella mantereella vuoden 2021 World Games -kisoissa, jotka pidetään Alabamassa.

Salibandy on niin miesten kuin naisten laji

Salibandy on lähes alusta lähtien ollut myös naisten laji siinä missä miestenkin. Suomessa naisten SM-sarja aloitettiin vuonna 1988, kaksi vuotta miesten sarjan perustamisen jälkeen, ja kehitys on muuallakin ollut samanlaista. Kuvaavaa on, että Norsunluurannikolla vuonna 2018 pelatussa ensimmäisessä Africa Cupissa oli siinäkin mukana kolme naisten maajoukkuetta, kun miesten sarjassa joukkueita oli neljä. Prahan 2018 MM-kisoissa nähdään ensimmäistä kertaa naiserotuomaripari miesten turnauksessa. Salibandyssä ammattilaispelaajia ei ole montaa, mutta puoliammattilaisia on enemmän, ja heidän joukossaan on myös naisia.

Kasvu jatkuu, miten tulevaisuus?

Suomen Salibandyliiton mukaan salibandy on Suomen nopeimmin kasvava joukkueurheilulaji. Kaikkien merkkien perusteella laji voi hyvin ja tulee maailmalla vain lisäämään suosiotaan. Suomen ja Ruotsin pioneereina saavuttama etumatka on saavutettavissa, mutta siihen menee todennäköisesti useita vuosia. Salibandyturnausten järjestäminen suurten urheilutapahtumien osana ei ole kovin vaativaa ja erät ovat nopeita. Lajin debyytti Puolan World Games -kisoissa oli menestys, ja on mahdollista, että laji pääsee vuoden 2024 kesäolympialaisiin – ainakin se on Kansainvälisen Salibandyliiton tärkeimpiä tavoitteita.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *